Lapsen rannemurtuma

Lapsen kyynärvarren alaosan murtuma (”rannemurtuma”)

Kyynärvarren alaosan murtumat ovat lapsilla erittäin yleisiä. Tyypillinen tilanne on kaatuminen ojennetun käden varaan esimerkiksi leikkiessä tai urheillessa. Lapsen luusto on remodelloituvaa ja sillä on suuri kyky korjata itseään kasvun myötä, mikä tekee hoidosta erilaista kuin aikuisilla.

Murtumatyypit ja niiden hoito

Lääkäri määrittää murtuman tyypin röntgenkuvasta. Hoitolinja riippuu murtuman laadusta ja lapsen iästä:

  1. Ryppymurtuma (Torus):

    • Mikä se on? Luu ei ole varsinaisesti poikki, vaan se on vain ”nitkahtanut” tai rypistynyt toiselta puolelta.

    • Hoito: Tämä on täysin vakaa vamma. Se hoidetaan 1–3 viikon mittaisella tukisidoksella (ortoosilla) tai kipsilastalla lähinnä kivun vuoksi. Röntgenkontrolleja ei tarvita.

  2. Pajunvitsamurtuma (Greenstick):

    • Mikä se on? Luun toinen puoli on murtunut ja toinen puoli on taipunut (kuten tuore oksa).

    • Hoito: Jos asento on huono, murtuma täytyy suoristaa. Se on epävakaampi kuin ryppymurtuma, joten asento tarkistetaan usein röntgenkuvalla noin viikon kuluttua.

  3. Poikkimurtuma:

    • Mikä se on? Luu on kokonaan poikki.

    • Hoito: Jos luun päät ovat siirtyneet merkittävästi, ne asetetaan paikoilleen (repositio). Pienillä lapsilla suuretkin siirtymät voivat korjaantua kasvun myötä itsestään, mutta näkyvä virheasento korjataan yleensä aina.


Kasvun voima (Remodellaatio)

Lapsen luusto korjaa virheasentoja hämmästyttävän tehokkaasti. Tätä kutsutaan remodellaatioksi.

  • Alle 5-vuotiailla voidaan hyväksyä jopa 35 asteen kallistuma ranteen liikkeen suunnassa.

  • 5–12-vuotiailla hyväksytään noin 25 asteen kallistuma.

  • Mitä vanhempi lapsi on, sitä tarkempaa asentoa tavoitellaan, koska kasvua on vähemmän jäljellä.

Leikkaushoito ja metallipiikit

Jos murtuma on hyvin epävakaa tai asento on huono, murtuma suoristetaan leikkaussalissa nukutuksessa.

  • Piikitys: Murtuma voidaan tukea ihon läpi asennettavilla sileillä metallipiikeillä (K-piikit). Ne estävät asennon pettämisen kipsin sisällä.

  • Kasvulevymurtumat: Jos murtuma vaurioittaa nivelpintaa tai kasvulevyä, se vaatii erityisen huolellista hoitoa ja usein leikkausta, jotta luun pituuskasvu ei häiriinny.


Kipsihoito ja koti-ohjeet

Murtuma tuetaan yleensä yksilöllisellä kipsilastalla, joka jättää sormet ja kyynärpään vapaiksi liikkumaan.

Toimi näin kotona:

  • Kipulääkitys: Anna lapselle kipulääkettä (esim. parasetamoli tai ibuprofeeni) säännöllisesti ensimmäisten päivien ajan.

  • Liike: Kannusta lasta liikuttamaan sormia aktiivisesti heti alusta alkaen.

  • Tarkkailu: Ota yhteys lääkäriin, jos sormet muuttuvat sinisiksi, kylmiksi, tunnottomiksi tai jos lapsella on kovaa kipua, joka ei helpota lääkkeillä.


Milloin tarvitaan seurantaa?

  • Ryppymurtumia ei tarvitse kuvata uudelleen.

  • Pajunvitsa- ja poikkimurtumat kontrolloidaan yleensä röntgenkuvalla 7–10 päivän kuluttua, jotta varmistetaan, ettei asento ole muuttunut kipsissä.

  • Piikitetyt murtumat kuvataan ennen piikkien poistoa (yleensä 3–4 viikon kohdalla).

Duodecim-artikkeli

https://www.duodecimlehti.fi/duo16023