Lasten ja nuorten selän rasitusvammat: Rasitusmurtuma ja rasitusosteopatia
Selkäkipu on kasvavilla lapsilla ja nuorilla oire, johon tulee aina suhtautua vakavasti. Erityisesti tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla selkäkivun taustalta saattaa joskus löytyä nikaman takakaaren rasitusvamma.
Tämä vamma jaetaan kahteen vaiheeseen: rasitusosteopatiaan (luun esiasteen rasitustila) ja varsinaiseen rasitusmurtumaan (spondylolyysi).
Mikä on rasitusosteopatia ja rasitusmurtuma?
Rasitusosteopatia: Tämä on murtuman esiaste. Luu on ylikuormittunut ja siellä on turvotusta, mutta varsinaista murtumalinjaa ei ole vielä syntynyt. Tässä vaiheessa vamma paranee yleensä nopeasti levolla.
Rasitusmurtuma (Spondylolyysi): Jos rasitusta jatketaan oireista huolimatta, nikaman takakaareen voi syntyä murtuma. Lapsilla ja nuorilla nikaman takakaari on vielä kasvuvaiheessa ja siten herkempi mekaaniselle rasitukselle.
Riskilajeja?
Vamma syntyy tyypillisesti lajeissa, joissa selkään kohdistuu toistuvia voimakkaita taaksepäin taivutuksia (ekstensiota) ja kiertoja. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi:
Voimistelu ja taitoluistelu
Yleisurheilu (esim. keihäänheitto, korkeushyppy)
Palloilulajit (esim. jalkapallo, salibandy, tennis)
Tunnista oireet
Tyypillinen potilas on murrosikäinen urheilija, jolla ilmenee:
Paikallinen selkäkipu: Kipu tuntuu alaselässä, usein toispuoleisesti.
Kipu rasituksessa: Kipu provosoituu erityisesti selän taaksepäin taivutuksessa, mutta voi olla epämääräisempääkin
Levon vaikutus: Kipu helpottaa levossa, mutta palaa heti urheiluun palatessa. Toisinaan kipu voi olla melko jatkuvaakin.
Diagnostiikka – Miten vamma todetaan?
Lasten selän rasitusvammat ovat haastavia todeta tavallisella röntgenkuvalla, sillä varhaisvaiheen rasitusosteopatia ei näy niissä.
Magneettikuvaus (MRI): On paras tutkimusmenetelmä. Se näyttää luun turvotuksen (ödeeman) jo ennen kuin murtumaa on syntynyt.
Röntgenkuva: Voi näyttää jo syntyneen, vanhemman murtuman, mutta alkutilanteen diagnostiikkaan se on riittämätön.
Hoito ja toipuminen
Hoidon kulmakivi on riittävän aikainen ja pitkä lepo urheilurasituksesta.
Lepo (2–4 kuukautta): Urheilukielto kestää tyypillisesti pari kuukautta. Tänä aikana vältetään iskutusta, hyppyjä ja selän kiertoja.
Fysioterapia: On ratkaisevassa roolissa. Fysioterapeutti ohjaa keskivartalon hallintaa ja korjaa mahdollisia virheasentoja tai kireyksiä (esim. kireät takareidet), jotka lisäävät alaselän kuormitusta.
Asteittainen paluu: Urheiluun palataan vasta, kun selkä on täysin kivuton ja lääkäri antaa siihen luvan.
Terveyskylän artikkeli
Duodecimin artikkeli
https://www.duodecimlehti.fi/duo15199
Orthobullets
https://www.orthobullets.com/spine/2058/pediatric-spondylolysis-and-spondylolisthesis